Setup Menus in Admin Panel

Aitologia Koulutuskeskus

Älä tee mitään, mitä et todella halua!

”Ihminen ei voi valita viisaasti elämässään, ellei hän uskalla kuunnella itseään, omaa minuuttaan, elämän joka hetkenä. ”

Abraham Maslow

Jos pysähdymme tarkkailemaan, mitä elämässämme tapahtuu, saatamme huomata kuinka helposti arki tulee elottomaksi kun pakotamme itseämme juoksemaan jatkuvasti kuin orava pyörässä. Päivän aikana pitää ehtiä paljon, ja etenkin lapsiperheiden arki ruuhkautuu helposti. Ruuhkavuosien aikana perheen hyvinvointi on usein koetuksella. Jatkuva kiire ja kaikenlaiset pakolliset asiat syövät kaikki voimat ja vievät elämästä ilon.

”Pakollisten asioiden” -ongelmaan on olemassa kuitenkin ratkaisu, joka saattaa vapauttaa meidät, antaa voimia ja rikastuttaa elämäämme: Älä tee mitään, mitä et todella halua!

Tämä lähestymistapa saattaa olla joidenkin mielestä hyvinkin radikaali. Kyseessä on kuitenkin asennemuutos, jota suosittelee muun muassa psykologin tohtori M. Rosenberg.

Toiminta, jota tehdään velvollisuudesta, pakosta, pelosta, syyllisyydestä tai häpeästä, latistaa ilon ja synnyttää lopulta vastustusta. Toisaalta jos tiedostamme, että kaiken toimintamme taustalla ovat omat valintamme, jotka tukevat tarpeitamme ja arvojamme ja vievät kohti tärkeää päämäärää, niin ”pakolliset työt” eivät tunnukaan enää niin vastenmielisiltä. Jos ainoa meitä motivoiva energia on tehdä elämästä parempaa ja rikkaampaa itsellemme ja muille, niin raskaskin työ tuntuu arvokkaalta ja merkitykselliseltä.

Ihmiset väistämättä haluavat merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä. Mielekäs elämä palvelee omia arvoja ja sillä on osoitettu olevan vahva yhteys psyykkiseen hyvinvointiin (Zirka ja Chamberlain, 1992). Jos tiedostamme minkälaista tarkoitusta tekomme palvelevat, elämästä tulee rikkaampi ja nautinnollisempi. Voimme kokea tekemisemme mieluisana myös silloin, kun se pitää sisällään kovaa työtä, haasteita ja turhautumista.

Meillä kaikilla on omat arvot, tarpeet ja tavoitteet, ja tutkimukset osoittavat, että ihmisten perustarpeet ovat hyvin pitkälle samanlaisia (Tay ja Diener 2011). Haluamme toteuttaa itseämme, oppia uutta ja kehittyä. Perhe-elämässä tarvitsemme läheisyyttä, lämpöä ja rakkautta. Haluamme kokea avoimuutta, luottaa läheisiin ihmisiin ja haluamme, että meitä kohdellaan kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Työelämässä haluamme tuntea yhteenkuuluvuutta työkavereiden kanssa ja pitää myös hauskaa. Haluamme luoda uraa, käyttää luovuuttamme ja tuntea työmme mielekkääksi. Haluamme tulla kuulluksi ja nähdyksi, saada huomiota ja kiitosta tekemästämme työstä.

Joidenkin toimintojen taustalta saatamme kuitenkin löytää yhden tai useamman alla olevista motiiveista, jotka palvelevat huonosti elämän rikastuttamisen tavoitteita:

1. RAHA

Raha on yhteiskuntamme keskeisin ulkoisen palkitsemisen muoto. Pelkästään tämän palkinnon toivossa tehdyt valinnat käyvät meille kalliiksi: ne eristävät meidät elämänilosta ja mielekkyydestä, jotka syntyvät silloin, kun tekomme perustuvat selvään pyrkimykseen edistää jotakin inhimillistä arvoa tai tarvetta. Psykologian näkökulmasta, raha ei ole ihmisen luontoon kuuluva perustarve. Se on lähinnä keino tai strategia, jota voimme käyttää tietyn oikean tarpeen tyydyttämiseksi. Raha on hyvä motiivi silloin, kun se liittyy toisiin tarkoituksiin, joita tekomme palvelevat (Howell ja Howell , 2008).

2. HYVÄKSYNTÄ

Kuten raha, myös muiden hyväksyntä on ulkoa tuleva palkinto ja palautemekanismi. On surullista, että usein olemme liian riippuvaisia toisten hymyistä, sanoista, selkään taputuksista. Tahdomme kuulla, että olemme ”hyviä ihmisiä”, ”hyviä vanhempia”, ”kunnon kansalaisia”, ”hyviä työntekijöitä”, ”hyviä ystäviä” jne. Hyväksyntä ja yhteenkuuluvuus ovat epäilemättä meille kaikille tärkeitä, mutta jos meidän on kiellettävä itsemme ja elettävä toisia varten, jotta meistä pidettäisiin, tällainen elämä synnyttää lopulta vastustusta ja uuvuttaa nopeasti. Tosiasiassa, usein kun toimimme meidän omien arvojemme mukaisesti, huomaamme, että muut arvostavat meitä.

3. RANGAISTUKSEN VÄLTTÄMINEN

Jotkut meistä noudattavat yhteiskunnan sääntöjä, lakeja ja velvoitteita ensisijaisesti välttääkseen rangaistusta. Siksi asennoidumme tähän tehtävään väistämättä vastentahtoisesti. Sen sijaan olisi hyödyllistä ajatella kaikkia niitä ihmisiä, joiden hyvinvointiin, turvallisuuteen tai tarpeisiin sellaiset tekomme vaikuttavat. Esimerkiksi kiireinen äiti voi ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti koska ei halua saada sakkoa, tai sen takia, että hän haluaa edistää muiden autoilijoiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta.

4. HÄPEÄN VÄLTTÄMINEN

Joitakin tehtäviä saatamme valita vain häpeän välttämiseksi. Esimerkkinä voi olla itsekritiikkikohtaus jos emme suorita tiettyä tehtävää. Joudumme kuuntelemaan omaa ”sisäistä kriitikkoamme”, ääntämme, joka leimaa meitä typeriksi tai kertoo, että meissä on jotain vikaa. Jos ryhdymme johonkin tehtävään vain häpeän välttämiseksi, päädymme yleensä vihaamaan koko tehtävää.

5. SYYLLISYYDEN VÄLTTÄMINEN

Toisinaan pelkäämme tuntevamme syyllisyyttä, jos emme täytä muiden odotuksia. Saatamme ajatella, että ihmiset pettyvät minuun tai eivät hyväksy tällaista. Voimme tehdä samoja tehtäviä eri syistä. Esimerkiksi voimme siivota asuntomme, koska haluamme välttää syyllisyyttä tai se sama siivoaminen saattaa olla meidän oma valintamme koska olemme tietoisia omasta tarpeestamme edistää muiden ja omaa hyvinvointia. Ensimmäinen, syyllisyyden maailma, on täynnä kurjuutta, kun taas jälkimmäinen tulvii voimaa.

6. VELVOLLISUUS

Jos teemme jotain vain siksi, että meidän ”pitäisi”, ”täytyy”, ”on pakko”, jne., tyrmäämme valinnanmahdollisuuden, koska motivaatiomme on epämääräisessä pakossa, syyllisyyden- tai velvollisuudentunteessa. Silloin olemme erossa arvoistamme ja tarpeistamme emmekä tiedosta selkeästi mitä tarkoitusta tekomme palvelevat. Saatamme tyytyä konemaiseen suoritukseen ja autopilottimieleen, joka etäännyttää meidät sisimmästämme.

Näitä askeleita voit tehdä selvittääksesi miksi teet asioita, jotka saattavat tuntua tylsiltä, epämiellyttäviltä, liian vaativilta tai jotka aiheuttavat turhautumista:

1 Askel

Teetkö elämässäsi jotain sellaista, mistä et tunne iloa? Kirjoita paperille asiat, joita sinun täytyy mielestäsi tehdä; tehtävät, joita inhoat mutta teet kuitenkin, koska uskot, ettei sinulla ole valinnanvaraa.

2 Askel

Kun listasi on valmis, tee itsellesi selväksi, että teet kaiken tämän omasta valinnastasi etkä siksi, että sinun on pakko. Liitä jokaisen listaamasi kohdan eteen sanat ”minä valitsen…”

3 Askel

Kun olet myöntänyt, että sinä valitset tietyt teot, etsi niiden takaa tarpeesi ja täydennä virke: ”Minä valitsen … , koska haluan … .”

Otetaan esimerkkinä lasten harrastuskyydit, onhan se vanhemman tehtävä viedä lasta harrastuksiin. Vai onko? Mitä arvojasi ja tarkoitusta tämä harrastus ja ratissa loputon istuminen palvelee? Saatat olla tietoinen pyrkimyksestäsi järjestää lapsillesi sellaista opetusta, joka on lähellä sydäntäsi ja jota vilpittömästi pidät hyödyllisenä ja arvokkaana. Tai motiivina voi olla epämääräinen velvollisuuden tunne (koska lapsen on pakko harrastaa) tai häpeän välttäminen (koska kaikkien kunnon vahnempien lapset harrastavat), hyväksyntä (ystävätkin vievät lapsiaan ahkerasti harrastuksiin) tai omantunnon paikkaaminen (”Lapsestani tulee onnistuja!”).

Kun olet tutkinut laatimaasi listaa, päätät ehkä lopettaa joidenkin asioiden tekemisen, joille ei löydy sisältä tuleva tarvetta. Toiset asiat saatat tehdä eri tavalla tai vaihtaa toisiin, jotka vastaisivat paremmin omia arvoja ja tarpeita. Jos vaikeille tai epämiellyttäville asioille löytyy tärkeä arvopohja, et tee niitä ”autopilotissa”, vain epämääräisen velvollisuuden vuoksi, vaan siksi, koska itse valitset niin. Tällä tavoin raskaastakin tehtävästä saattaa tulla voimavarojen, tyytyväisyyden ja onnen lähde. Toki silloin tällöin on jatkossakin syytä muistuttaa itselleen, mitä tarkoitusta tekomme palvelevat.

Anastasia Kozlovski

© Aitologia Oy

Viitteet

  1. Howell, R. T., & Howell, C. J. (2008). The relation of economic status to subjective well-being in developing countries: A meta-analysis. Psycho- logical Bulletin, 134, 536 –560.
  2. Tay, L., Diener, E. (2011) Journal of Personality and Social Psychology, Vol. 101, No. 2, 354 –365
  3. Zika, S., & Chamberlain, K. (1992). On the relation between meaning in life and psychological well-being. British Journal of Psychology, 83, 133-145.
11/06/2014

0 vastausta artikkeliin "Älä tee mitään, mitä et todella halua!"

Jätä kommentti

© Aitologia Koulutuskeskus · kaikki oikeudet pidätetään