Setup Menus in Admin Panel

Aitologia Koulutuskeskus

Rakkauden haavoittamat äidit

”Joka rakastaa vähän, antaa vähän.

Joka rakastaa enemmän, antaa enemmän.

Mutta joka rakastaa hyvin paljon,

mitä riittävän arvokasta hän voisi antaa?

Hän antaa itsensä!”

          -Vanhus Porfyrios Kausokalivialainen

Törmäsin joskus tällaiseen faktaan: psykologiassa on tutkitusti havaittu, että lapsiperheet ovat keskimäärin vähemmän onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, kuin lapsettomat parit. Parhaissa tapauksissa onnellisuustaso lasten syntymän jälkeen pysyy samana, mutta ei kasva (Powdthavee, 2009). Ajattelin, että selvästi joko koko ihmiskunta on pahasti harhakuvitelmissa siitä, kuinka paljon tyytyväisyyttä lapset tuovat elämään tai käytämme jotain muita syitä kuin lasten myötä tuleva onnellisuus silloin, kun päätämme lisääntyä.

Mikä motivoi meitä ja mitä haluamme elämästä? Tämä kysymys on kiinnostanut ihmisiä jo muinaisista ajoista asti. Yhtenä Aristoteleen lähtökohtana oli se, että kaiken inhimillisen pyrkimyksen lopullisena päämääränä on eudaimonia, onnellisuus, kukoistus tai ehkä tarkemmin hyvä elämä. Tämä on jotain sellaista, mitä tavoitellaan sen itsensä vuoksi, eikä jonkin muun asian saavuttamiseksi. Mutta jos evoluutio olisi turvautunut pelkästään onnen maksimointiin, ihmiskunta olisi kuollut jo kauan sitten.

Onnen monismi (ainoa päämäärä on onnen lisääminen) on siis ristiriidassa tutkimusfaktojen kanssa. Jos onni olisi ainoana valintakriteerinämme, suurin osa pareista jäisi lapsettomiksi.

Modernin psykologian puitteissa käyttäytymisellemme ja valinnoillemme löytyi muitakin syitä. Ihmiskunnan tavoitteena pidetään nykyään hyvinvoivaa elämää (Seligman, 2011) ja hyvinvointiin sisältyy muitakin asioita onnen ja positiivisten tunteiden lisäksi, kuten esimerkiksi elämän mielekkyys ja positiiviset ihmissuhteet. Kun laajennamme näkemystämme tällä tavalla, on ilmeistä, miksi päätämme hankkia lapsia ja miksi päätämme auttaa muita ihmisiä, esimerkiksi huolehtia ikääntyvistä vanhemmistamme.

Uskon, että synnymme maailmaan, ei sen vuoksi, että äidit haluavat tulla onnellisemmiksi, vaan siksi, että he ovat täynnä hellää huolenpitoa ja rakkautta meitä kohtaan.

Hemmotelkaamme ja kiittäkäämme siis äitejä!

Viitteet:

  1. Powdthavee, N., “Think Having Children Will Make You Happy?” The Psychologist 22 (2009): 308–11.
  2. Seligman, M.E.P., Flourish: A New Understanding of Happiness, Well-Being – and How to Achieve Them. Nicholas Brealey Publishing. April 7, 2011
11/05/2014

0 vastausta artikkeliin "Rakkauden haavoittamat äidit"

Jätä kommentti

© Aitologia Koulutuskeskus · kaikki oikeudet pidätetään